Siinä sitä on - multaa.
Turvallisuushakuisena ihmisenä huomaan erittäin harvoin tekeväni mitään mukavuusalueeni ulkopuolella, jos vain on mahdollisuus valita. Tämä on hiljalleen johtanut siihen, että en ole pitkään aikaan kokeillut oikeastaan mitään uutta harrastusta. Päätin siis, että tämän kevään ja kesän projektini onkin heittäytyä (jos ei rennosti, niin sitten väkisin...) kaikenlaisten uusien asioiden kimppuun, periaatteella "tee vaikka välillä typeryyksiä, kunhan teet jotain". Seurauksena kevätprojektini uutterasta toteuttamisesta olen nyt viljelypalstan onnellinen mutta avuton vuokralainen.
Muutaman päivän mullan möyhimisen jälkeen voin todeta, että ei se ruoka todellakaan helposti pellosta tule pöytään... Todistettavasti maa on kuitenkin viljelykelpoista voikukan runsaasta kasvusta päätellen, kuten kuvasta näkyy. :) Palstalta löytyy jo ilahduttavasti myös syötäväksi kelpaavaa ainesta, kuten raparperia ja ruohosipulia, tosin täysin jonkun muun kuin minun ansiosta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti