Superhelppo arkimysli, sisältää "eksoottisen" ainesosan

Olen ihan hulluna ruokatuliaisiin ja aina kun pääsen reissuun, matkalaukussani suurimman osan tilasta vievät ruokakaupoista haalitut tuomiset. Olen muun muassa aiheuttanut turvatarkastajien kollektiivista silmienpyörittelyä saksalaisella lentokentällä yrittäessäni "salakuljettaa" koneeseen baijerilaista herkkumaksamakkaraa, vaikka maksamakkarathan tietenkin luokitellaan nesteiksi. Kaikkihan sen tietää... Kaikkein parhaat tuliaiset ovat kuitenkin mielestäni niitä, jotka eivät ole vain eksoottisia maisteluherkkuja, vaan raaka-aineita, joita voi käyttää arkisessa ruuanlaitossa tuomaan hieman erilaista tvistiä. 

Tässä arkimyslissä pääosassa ovat Viron tuliaiset, kaurahiutaleet, joiden pääasiallinen käyttötarkoitus on sama kuin Suomessakin, mutta jotka kuitenkin muistuttavat kotimaista eloveenaa vain etäisesti. Siinä missä suomalaiset kaurahiutaleet on höyrytetty ja litistetty jo valmiiksi pehmeän puuromaisiksi, ovat virolaiset kaurahiutaleet yksinkertaisesti litistettyjä kaurasuurimoita. Purutuntuma on kohdallaan, mutta puuroksi näitä saisi keittää omaan makuuni turhan kauan. Siksi ne ovat mielestäni huippuhyvä raaka-aine rapeaan mysliin.

Koska kyseessä on arkimysli, olen yrittänyt ottaa erityisesti huomioon tuotteen hinnan. Siksi myslin aineksiksi on valittu pähkinähyllyn edullisia "perus"raaka-aineita, kuten maapähkinät. Suolapähkinöitä käyttämällä rusinoiden makeudelle saa mukavasti vastaparia. Itse olen pelkistettyjen makujen ystävä ja sen takia tuttu ja turvallinen rusina-pähkinä-manteli -yhdistelmä on suosikkini, mutta mikään ei tietysti estä lisäämästä joukkoon esimerkiksi kookoshiutaleita tai kuivattuja karpaloita. Arjen helpottamiseksi mysli on myös äärimmäisen helppotekoinen.

ARKIMYSLI

4 dl kaerahelbed/litistettyjä kaurasuurimoita
2 dl rusinoita
1 dl auringonkukansiemeniä
1 dl kuorittuja manteleita
1 dl suolapähkinöitä (jos olet tarkka niin mahdollisimman vähäsuolaisia)


Murskaa mantelit esim. muovipussissa kaulimella hakkaamalla. Sekoita kaikki ainekset ja purkita.

Onneksi on superhelppo, sillä tämä purkki ei kauan täytenä pysy... Repeat when necessary.

Soijapala-chop suey

Kasvisruokavaliota noudattaessa huomaa helposti urautuvansa samoihin resepteihin. Avokadopastaa ja papu-pähkinäkastiketta vuoropäivin -rytmi alkaa tursua jo korvistakin... Lisähaasteen kokille tuo uudenvuodenlupaus suosia ruuanlaitossa kotimaisia, sesonginmukaisia aineksia. Tämän päälle halusin vielä yrittää todistaa, että aasialainen ruoka mahtuu myös vähäsuolaiseen ja -sokeriseen ruokavalioon. Oli siis ryhdyttävä improvisoimaan! Pohjana aasialaisen suurustetun kastikkeen perusresepti (suolaista, makeaa, hapanta ja tulista) ja kaveriksi kasviproteiinia, runsaasti kasviksia - joista suurempi osa olisi tietysti voinut olla kotimaisia, kaali olisi sopinut varsin hyvin - sekä lisäkkeenä kokonaisia ohrasuurimoita. Tuloksena ihan kelpo arkiruoka, joka tämän yhden kattilan kokin periaatteiden mukaan sekä valmistuu helposti että on varioitavissa esimerkiksi kasvisten sorttia vaihtamalla.

SOIJAPALA-CHOP SUEY

1 paprika
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 porkkana
1,5 dl vedessä kiehautettuja soijapaloja
1 tl tuoretta inkivääriä raastettuna
1 rkl rypsiöljyä

Maustekastike:
1,5 dl ananasmehua
4 rkl vähäsuolaista soijakastiketta
2 rkl vähäsuolaista ketsuppia
4 rkl makeaa chilikastiketta
vajaa 1 rkl perunajauhoa

Aloita maustekastikkeesta: sekoita (pienessä) kattilassa kaikki kastikkeen ainekset sekaisin ja kiehauta, kunnes kastike sakenee. Älä keitä! Laita sitten kastike odottamaan.

Pilko paprika, sipuli, valkosipuli ja porkkana ohuehkoiksi viipaleiksi. Paista kasviksia kattilassa tai vokkipannussa rypsiöljyssä, kunnes ne hieman pehmenevät. Lisää loppuvaiheessa inkivääriraaste ja soijapalat.

Lisää kastike kasvis-soijapalaseoksen joukkoon ja chop suey on valmista tarjoiltavaksi! Lisäkkeenä tässä ohrasuurimoita, mutta sopii hyvin myös riisin tai nuudelien kanssa.

Kakkua!

Olemme juhlineet viimeisen parin viikon ajan synttäreitä ja kakkua on kulunut. Lastenjuhlissa olen tavallisesti suosinut jätskitarjoilua, mutta kolmevuotissynttäreiden tapauksessa laskeskelin, että päivänsankari ja vieraiksi kutsutut kaverit ovat todennäköisesti kiinnostuneempia muusta kuin juhlatarjoiluista. Tämän kesän juhlissa hemmoteltiin siis aikuisvieraita...

Ensimmäisissä kemuissa tarjolla oli mansikkarahkakakku kauralastupohjalla, sukulaisjuhlissa perinteinen mansikkakermakakku ja kolmansille vieraille tarjosin kermalla ja mustikoilla päällystettyä suklaakakkua.

Koska kakku oli tarjoilujen pääosassa - ja koska päivänsankari täytti vasta kolme vuotta - yritin pitää muut tarjoilut kohtuullisen terveellisinä. Onneksi kesäsynttärit osuvat yleensä parhaaseen marja-aikaan! Tänä vuonna tarjolla oli kakun lisäksi mm. karjalanpiirakoita, fetasalaattia, pilkottuja vihanneksia, vesimelonia sekä pakollisia muumikeksejä... Todella hyvin kaupaksi menivät helpot ja ruokaisat minihampurilaiset. Itse koottavat hampurilaiset olivat lisäksi hauskoja (ja ruoka-allergiaystävällisiä) sekä lasten että aikuisten mielestä.

Kesäkuulumisia palstalta & feta-pinaattipiirakka

Nihkeästä alkukesästä huolimatta on jälleen koittanut se aika, kun viljelypalstan saldo alkaa kääntyä plussan puolelle sadon muodossa. Tähän asti kun ollaan kituutettu kylmien säiden armoilla ja arvuuteltu, josko tämä on se vuosi, kun massiivinen rikkaruohoinvaasio nielaisee koko palstan... Hyötykasvien kasvu sen sijaan on ollut mahdottoman hidasta, mutta nyt vihdoin alkaa näyttää ihan mukavalta.

,

Salaattien kasvu on jo hyvässä vauhdissa, isoimpia saatiin jo poimia juuri sopivasti viikonlopun juhlia varten.

Kesäkurpitsa näyttää vielä heiveröiseltä, mutta yhden kurpitsan oli onnistunut jo puskemaan. Perinteisesti kesäkurpitsa on ollut se takuuvarmasti satoisa sortti palstallamme, toivottavasti ei petä tänäkään kesänä :)

Pinaattia olen kerännyt pakkaseen kerta-annoksiksi jo useaan otteeseen, se ei suuremmin näytä viileästä säästä välittävän. Tänään poimitut pinaatit pääsevät kesäisen feta-pinaattipiirakan täytteeksi:

FETA-PINAATTIPIIRAKKA

1 pkt ruisperunataikinaa (pakaste)
n. 1 dl kiehautettua ja silpuksi leikattua tuoretta pinaattia (tai 1 pussi pakastepinaattia)
200 g fetaa
2 dl kaurakermaa
2 kananmunaa
mustapippuria
(2 dl juustoraastetta)

Sulata pohjataikina ja painele se piirakkavuoan pohjalle (23 x 33 cm). Levitä pohjalle pinaattisilppu sekä murennettu feta. Sekoita kulhossa kananmunat ja kaurakerma ja kaada seos piirakan päälle. Rouhi pinnalle mustapippuria. Piirakka maistuu sellaisenaankin, mutta jos haluat lisämakua, lisää pinnalle juustoraastetta. Paista 225 asteessa n. 20 minuuttia.

Palstaretkellä eksynyt apinakaverikin löytyi kotimatkalla, oli kiivennyt ystävällisen ohikulkijan avustuksella tutulle kivelle meitä odottelemaan :)

Tuhdisti minttuiset suklaamuffinit

Nämä muffinit ovat variaatio maailman parhaaksi todetusta vakioreseptistäni: munattomat, maidottomat ja muunnettavissa gluteenittomiksi, silti maistuvampia kuin "perusmuffinit". Kun pohjana on omenasose tai muu neutraalin makuinen hedelmä, muffinien makuja voi vaihdella oikeastaan rajattomasti. Omenasose myös tekee muffineista uskomattoman meheviä, kananmunaa sisältävien muffinien kompastuskivenä kun joskus on kiusallinen "pomppivuus". Parhaan rakenteen kuorruttamattomiin muffineihin kuitenkin tekee mielestäni banaanisose: sillä olen joskus saavuttanut jopa jenkkimuffinien korkeuksia, joka on aika kova suoritus munattomilta leivonnaisilta... Aamulla tekemäni satsi on menossa tuliaisiksi, joten en tällä kertaa uskaltanut kokeilla liikaa - makuyhdistelmä banaani-minttu kun ei ihan heti kuulosta hittireseptin aineksilta :)

MINTTUSUKLAAMUFFINIT

3 1/2 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
1/2 dl sokeroimatonta kaakaojauhetta
100 g tummaa suklaata rouhittuna
2 tl leivinjauhetta
3 dl omenasosetta
50 g margariinia sulatettuna
2 tl piparminttuaromia

Mittaa kulhoon kaikki kuivat aineet ja sekoita. Sekoita joukkoon myös sulatettu margariini, omenasose ja piparminttuaromi. Jaa muffinivuoat muffinipellin koloihin ja annostele taikina vuokiin. Paista 200 asteessa n. 10 minuuttia.

Kesän ensimmäiset mansikat!

Saimme kunniatehtävän suorittaa ystäväperheen viljelylaatikon sadonkorjuu heidän lomamatkansa aikana. Ja aika muhkea sato olikin jo saatavilla! Aurinkokin pilkahti sopivasti sadepilvien lomasta ja hetken tuntui ihan oikeasti heinäkuulta...

Lattemamman paluu

En haluaisi mieltää itseäni "perinteiseksi" lattemammaksi, vaan profiloituisin mielelläni pikemminkin toiminnalliseksi mutsiksi. Faktahan kuitenkin on se, että tätä perhesirkusta ei kestä ilman roimaa tujausta kofeiinia elimistössä ;) Ja kun nyt kerran juon kahvia, juon sitä mielelläni kivassa ympäristössä. Sen vuoksi olen erittäin ilahtunut Helsingin leikkipuistoissa tapahtuneesta vanhempien yhteisen kahvinkeiton elpymisestä. Kahvia on tarjolla nimellishintaan, sen saa nauttia ulkoilmassa ja mukavaa seuraa löytyy aina. Puhumattakaan yhteisöllisyyden tunteesta, jota kahvinkeittopuuhat luovat puistoissa!

Kahvipöytä koreana leikkipuisto Tullinpuomissa

Olen myös heikkona kaurismäkeläisiin "kahvi ja munkki eurolla"-radio-suomi-ja-pajatso -tyyppisiin paikkoihin sekä leipomokahviloihin. Olenkin huolestuneena seurannut, kuinka kotikulmien pikkukahvilat yksi toisensa jälkeen sulkevat ovensa. Onneksi välillä tulee tehneeksi uusiakin kahvilalöytöjä. Eräs niistä on kahvila Helmi Pakilassa, johon ihastuin kertaheitolla ja johon nykyisin usein patikoimme koko perheen voimin viikonloppua juhlistamaan. Kahvimukit ovat isoja, asiakaspalvelu todella ystävällistä ja pullat... Kuva saa puhua puolestaan!